7.7.2016

Tieni tähän: Tähtien tavoittelijan tarina OSA 1

Kuten osa lukijoista varmaan tietääkin, kirjoittelin lääkikseen haustani Suuntana lääkis -blogin vierailevana bloggaajana. Koska itse ainakin sain hakuprosessini aikana paljon tsemppiä muiden hakijoiden ja erityisesti sisäänpäässeiden tarinoista, jaan Tähtien tavoittelijan tarinan myös omassa blogissani. Tässä siis ensimmäinen osa pääsykokeeseen valmistautumisestani, taustoistani ja suunnitelmistani:


8.10.2015


TÄHTIEN TAVOITTELIJA ESITTÄYTYY!


25+-v perheellinen terveysalan ammattilainen aikoo ”jatko-opintoihin”. Yli 15 vuoden opinnot alakoulusta AMK:hon eivät sitten riittäneetkään, vaikka valmistuessa siltä tuntuikin :D

Ensimmäinen yritys v. 2015. Tavoitteena lääkis 2016.

Ihmiset, jotka tietävät tästä yrityksestä, on laskettavissa yhden käden sormilla. Ja nyt, tosin nimimerkin suojista, jaan tämän kokemuksen ”koko maailmalle”. Tervetuloa mukaan!

Taustaani:

Lukio on käyty hyvä tovi sitten (yo 2009) ja pääsykoetta varten opiskeltavista 18 fysiikan, kemian ja biologian kurssista olen lukioaikana suorittanut vain 4 (pakolliset, eli 1 fysiikka, 1 kemia ja 2 biologiaa). Käytännössä kaiken olen siis opiskellut itsenäisesti, ensikosketus ko. aineiden syventäviin kursseihin on ollut 12/2014 – 5/2015 välisenä aikana.

Perhe on opiskelun kannalta sekä haaste että suurin voimavarani. Arki on yhtä tasapainoilua ihan ilman opiskeluakin. Lisänä vielä kokopäivätyö, joten ajan vähäisyys on todellinen haaste. Siksi olen tällä kertaa ajoissa.

Lukusuunnitelma:

Lukemiset aloitin tänä vuonna jo elokuussa. Olen kertaillut paria kurssia kerrallaan oppiainetta vaihdellen. Tavoitteena tällä kierroksella on palauttaa mieleen aiemmin opiskeltua sekä vahvistaa perusosaamista. 

Tällä hetkellä opiskeltuna ovat fysiikan kurssit 1-4, kemian kurssit 1-3 ja biologian kurssit 1-2. Olen siis suurin piirtein puolivälissä. Samaa vauhtia jos jatkan, olen kerrannut kaikki kurssit joulukuun puoleenväliin mennessä, mutta nopeampi eteneminen olisi suotavaa. Pyrin kuitenkin siihen, että vaikeisiin kursseihin käytän enemmän aikaa ja helpommat selailen nopeammin läpi. 
(Tämä on siis vasta toinen kerta koko elämäni aikana, kun opiskelen näitä kursseja, joten siksi etenen hitaasti.)

Kunhan pääsen jonkin verran jyvälle asioista, voin alkaa yhdistellä kokonaisuuksia sekä tehdä soveltavampia tehtäviä. Valmennuskeskuksen itseopiskelumateriaalit odottavat vuoroaan, vielä ei ole rohkeus riittänyt tarttua niihin!

Suunnitelmiani kun katsoo, voi todeta, että minusta nyt ei ainakaan kannata ottaa mallia missään suhteessa :D Olen välillä ihan hukassa sen suhteen, mitä ja miten kannattaisi opiskella. Mutta kyllä se tästä vähitellen selkenee. Tärkeimmät aseeni ovat hyvä asenne ja järjetön motivaatio, ja niillä mennään läpi harmaan kiven!

2 kommenttia:

  1. Heippa. Saanko kysyä, miten hyvin ensimmäinen yrityksesi meni? Olen ihan maassa, luin aika paljon, tiedän etten missään nimessä tarpeeksi. Vielä en tiedä tarkkoja pisteitä, mutta ne eivät yltäneet edes varasijalle. Jotenkin tuli sellainen olo, että onkohan tämä nyt ihan turhaa, kun tämänkin lukemisen jälkeen jäin maaliviivan taakse reilusti..

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Heippa! Toki saat kysyä :) Koosteet molemmista pääsykokeistani löytyy
      tästä postauksesta. Pääsin ekalla kerralla Helsinkiin varasijalle 180 eli sain pisteitä jonkin verran enemmän kuin mitä suorituksen hyväksymiseen vaadittiin.

      Varmasti tulos tuntuu pahalta, olen pahoillani :( Anna fiilisten tulla ja mennä, se pettymys lievenee vähitellen. Kun alkaa helpottaa, kannattaa varmaan tilata oma koe ja katsoa se läpi, jotta saat selville, missä meni vikaan. Varmaan ollaan loppujen lopuksi yhtä mieltä siitä, ettei kannata vielä heittää toivoa kokonaan vaan katsoa olon tasoituttua se, mitä haluat jatkossa tehdä.

      Lämpimiä ajatuksia sinulle ja tsemppiä jatkoon!

      Poista

Kiva kun kommentoit ♥