8.7.2016

Tieni tähän OSA 7

3.5.2016

VIIMEISIÄ VIEDÄÄN!

Toukokuu on saapunut. Apua, nytkö jo? Ja toisaalta: vihdoinkin. Fiilikseni pääsykokeen suhteen risteilevät näiden kahden ajatuksen välillä. Hetkittäin toivon, että minulla olisi opiskeluaikaa vielä vaikka kaksi kuukautta (tai vuosi…) mutta pääosin ajattelen, että onneksi se on kohta ohi, lopputuloksesta riippumatta! Opiskelukuukausia minulle on kuitenkin tällä hakukerralla kertynyt ruhtinaalliset yhdeksän, ja taitaapa olla niin, että viimeisin täysin opiskeluvapaa viikonloppu on vietetty maaliskuussa. 

Täyttä höyryä olen siis mennyt eteenpäin – tai siis olosuhteet huomioiden, jollekin muulle tämä ”höyry” olisi silkkaa hidastelua :D. Tunnen kuitenkin itseni ja omat resurssini ja huomaan, että opiskelu on vaatinut veronsa. Siksikin olen onnellinen siitä, että tämä hakukerta on kohta muisto vain. Vähän silti mietityttää, miten osaan relata kokeen jälkeen, kun syksystä lähtien olen käyttänyt lähes jokaisen liikenevän hetkeni kirjojen ääressä…

Pääsykokeessa päätavoitteenani on pysyä rauhallisena. Se koe on kuitenkin vain kasa paperia, ei sen kummempaa. Jos ”epäonnistun” *, maailma ei kaadu, kukaan ei kuole eikä mitään peruuttamatonta ole tapahtunut. Hermojen hallintaa olen harjoitellut vanhoja pääsykokeita (myös Galenos-aikaisia) tekemällä. Selvää edistystä on ollut havaittavissa viime vuoteen verrattuna, mikä on antanut toivoa ja lisännyt motivaatiota entisestään.

Pääsykokeen jälkeen aion lakaista kaiken siihen liittyvän pois silmistä, välttää katsomasta malliratkaisuja yhtä onnistuneesti kuin viime vuonnakin sekä - mikä tärkeintä – nauttia kesästä ja lomasta! Sitä odotellessa :)

Tsempit viimeisiin päiviin muillekin ahertajille! Palataan heinäkuussa asiaan (jos uskallan tulla kertomaan tulokseni!)

*) epäonnistuminen on lainausmerkeissä, koska pidän onnistumisena jo sitä, että selviän kohtuullisen selväjärkisenä oikeaan paikkaan oikeaan aikaan ja saan nimeni kirjoitettua oikein!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiva kun kommentoit ♥