Pääsykokeeseen valmistautuminen 2.2

Varoitan: Tämä postaus venähti älyttömän pitkäksi. Laitoin sentään muutaman kuvan lukemista keventämään :D Konkreettisesta valmistautumisestani kertovat myös osat 2.1 suunnittelu ja 2.3 arviointi.

Konkreettinen valmistautuminen: Toteutus

Suunnitelmat ovat siis selvillä ja on aika tarttua kirjoihin. Näin opiskeluni toteutui:

MATERIAALIT

Omia materiaalejani olivat

BIOS 1-5

Mooli 1-5

Fysiikka 1-8

Valmennuskeskuksen itseopiskelumateriaali vuodelta 2015

 - kaikki nämä ostettu käytettynä

MAOL (joku iänikuinen)

Casio fx-991EX - joka ei todennäköisesti ole enää ensi vuonna sallittujen listalla :(

Lainassa kirjastosta/muualta

Biologia. Elämä (kurssit 1 ja 2) sekä Ihminen (4) 

BIOS kertauskirja

Fysiikka kertauskirja + kertauskirjan ratkaisut

Yo fysiikka + ratkaisut

ABI kemia + ratkaisut

ABI biologia + ratkaisut

Kemian ylioppilastehtävät ratkaisuineen 2005-2014

Fysiikan ylioppilastehtävät ratkaisuineen 2005-2014

Anatomia+fysiologia: rakenteesta toimintaan

- muutakin materiaalia lainasin, mutta näitä hyödynsin eniten ja näistä pidin

AJANKÄYTTÖ

Yritin seurata lukusuunnitelmaa mahdollisimman tarkasti. Syksyn aikana kävin läpi kaikki 18 kurssia ja opiskelin kahta kurssia päällekkäin aikataululla 2 kurssia/2 viikkoa. Totesin sen itselleni hyväksi tavaksi, koska kahden viikon aikana ehti paremmin pureskella kurssin vaikeita asioita ja kurssien vuorottelu piti mielenkiintoa yllä paremmin. Viime vuonna opiskelin viikko/kurssi-tahtia. Siihen verrattuna tämänkertainen tapa oli parempi, vaikka aikaa/kurssi olikin täsmälleen saman verran kuin viimeksikin :)

Ennen joulua sain kaikki kurssit pakettiin, paitsi biologian 5-kurssin, joka roikkui keskeneräisenä pitkälle helmikuuhun... Joulun tienoilla aloitin fysiikan kertaamisen Yo-kirjasta. Vuodenvaihteen jälkeen aloitin Valmennuskeskuksen materiaalin hyödyntämisen sekä biologian ja kemian kertaamisen ABI-kirjoista. Ihmisbiologian opiskelin lähes täysin Anatomia+fysiologia-teoksesta: selkeät kuvat, paljon tietoa ymmärrettävästi selitettynä - suosittelen!

Kevään ajan keskityin kokonaisuuksien hahmottamiseen ja osaamisen syventämiseen. Kävin kokonaisuudet läpi kaikkien osa-alueiden kannalta ja kokosin oppimani tiedot yhteen. Lukiokirjoja en lukenut enää alusta loppuun, vaan tarkastin niistä vain epäselviä asioita tai kertasin jonkin kokonaisuuden. Kevään materiaaleina olivat siis pääosin Valmennuskeskuksen materiaali sekä lainatut opukset kukin vuorollaan.

Pääsykoetilanteen harjoittelun aloitin joulukuussa tekemällä ensimmäisen vanhan pääsykokeen. Siitä eteenpäin tein joka kuukausi kaksi vanhaa pääsykoetta, ja viimeisen "kenraalikokeeni" (vuoden 2015 pääsykoe) tein äitienpäivän aattona 1,5 viikkoa ennen pääsykoetta. Halusin jättää itselleni aikaa joko lepoon tai älyttömään viime hetken pänttäykseen riippuen menestyksestäni viimeisessä harjoituskokeessa.

Tavallinen lukupäiväni alkoi klo 8.30 ja päättyi klo 14.45, kun piti hakea isommat hoidosta. Omat opiskeluhetket olivat niin arvokkaita, että harvoin teki mieli tehdä "omalla ajalla" mitään muuta. Välillä pidin kuitenkin hyvällä omallatunnolla vapaapäivän, erityisesti kun tuntui, että olin edellisenä yönä enemmän valvonut vauvan kanssa kuin nukkunut. Jos vastaani tuli valinta lukeminen vs. uni, jälkimmäinen voitti aina.

OPISKELUMETODIT

Olette ehkä panneet merkille, että käytän useammin termiä "opiskella" kuin "lukea". Siinä on pähkinänkuoressa opiskelumetodini. Olen nopea lukemaan ja hidas opiskelemaan. Kun haluaa oikeasti sisäistää lukemansa, on pakko tehdä muutakin kuin lukea. Itselleni oli tärkeää tehdä muistiinpanoja, pohtia asioita, linkittää uutta tietoa vanhaan... Olen ihminen, jonka täytyy ymmärtää kokonaisuus, ennen kuin voin muistaa yksityiskohtia. Myös opiskelumetodien valinnassa itsetuntemus on tärkeää (kyllä, itsetuntemus taas kerran :D), koska vain itse tietää, miten oppii parhaiten ja saa lukuajasta kaiken mahdollisen irti.

Fysiikka

Viime vuonna tein fysiikan teoriasta muistiinpanot lähinnä siksi, koska en omistanut kirjoja. Tämän hakukerran aikana en kirjoittanut yhtä ainoaa teoriamuistiinpanoa. Laskin vain, ja laskin, ja laskin.  Tietysti teoriaakin pitää pohtia ja miettiä, mutta ainakin itselläni se onnistui paremmin tekemisen eli laskemisen kautta. Teorian osalta hyödynsin Khan Academy -nimistä englanninkielistä palvelua. 

Monen tehtävän kohdalla kävi niin, että viime hakukerralla ne olivat täyttä hepreaa, mutta tällä kerralla sujuivat ongelmitta. Se oli edistystä parhaimmillaan ja samalla osoitus siitä, että pelkkä aikakin voi auttaa :) Kirjastosta lainatuista teoksista eniten fysiikan kertaamisessa pidin Yo fysiikasta, johon sai lainattua myös ratkaisukirjan. Se sisälsi paitsi yo-tehtäviä, myös niitä "helpompia", joilla sai hyvin vahvistettua perusosaamista.

Laskutyylini oli hyvin samanlainen ratkaisujen kanssa ja ilman niitä: Ensin tein itse niin pitkälle kuin suinkin osasin. Kun lasku oli valmis, arvioin tuloksen järkevyyttä. Jos tulos tuntui järjettömältä, laskin tehtävän vielä uudestaan. Jos taas tulos vaikutti oikealta, katsoin ratkaisun. Jos vastaus oli oikein, olin tyytyväinen, jos ei, laskin tehtävän uudelleen. Pyrin siis siihen, että oli malliratkaisuja tai ei, ainakin yritin laskea tehtävän omin avuin.

Jos en päässyt lainkaan eteenpäin, vilkaisin malliratkaisusta seuraavan askeleen ja pyrin taas itsenäisesti jatkamaan. Malliratkaisut auttoivat minua lähinnä ymmärtämään syvemmin, miten tehtävä ratkaistaan ja merkitään oikein. Fysiikka-sarjaan minulla ei ollut ratkaisuja, joten jos joku tehtävä jäi epäselväksi, etsin siihen ratkaisua netistä. Jos apua ei löytynyt netistäkään enkä myöhemmin tehtävää katsottuani edelleenkään sitä ymmärtänyt, se sai jäädä.

Näin tehtäviä ratkaisemalla opin kuuntelemaan itseäni ja "tietämään", menikö lasku oikein. Itsetuntemukseni kehittyi siis huimasti tämän laskutyylini johdosta. Jo pääsykokeessa istuessani pystyin sanomaan, mitkä laskut olisivat (lähes) oikein, mitkä sinnepäin ja mitkä väärin. Huolellisuudella oli tietysti osansa, sillä onnekseni vältyin esimerkiksi näppäilyvirheiltä.

Olen aina ollut perfektionisti ja mieluummin jättänyt yrittämättä kokonaan kuin tehnyt asioita sinnepäin. Pääsykokeessa kuitenkin yrityksestäkin voi saada kallisarvoisia pisteitä, joten lukuprosessin aikana minun oli pakko opetella sietämään osaamattomuuttani ja yrittämään, vaikken osaisikaan. Tällä asenteella tahkosin fysiikan laskuja eteenpäin, osatut kertaalleen ja osaamattomat niin monta kertaa kuin tarve vaati (kaikkia en osaa vieläkään...). Tämän hakukerran aikana laskin fysiikasta noin 1400 laskua.

Kemia

Viime vuonna tein myös kemiasta muistiinpanoja. Tälläkin hakukerralla tein niitä jonkin verran, mutta vähemmän. Kemiasta tein paljon tehtäviä, erityisesti piirsin rakennekaavoja, opettelin laskemaan monimutkaisten yhdisteiden molekyylimassoja sekä laskin tasapaino- ja pH-laskuja kerta toisensa jälkeen. Opettelin näkemään vaikeiden tehtävien taakse, jotta pystyin toteamaan, että tämähän on ihan yksinkertainen laskutoimitus monimutkaisen ulkokuoren takana :D

Khan Academysta löytyy paljon tehtävää myös kemian suhteen. Esimerkiksi reaktioyhtälöiden tasapainotusta harjoittelin siellä paljon. Muistan, kuinka yksinkertaisenkin reaktioyhtälön tasapainotus tuntui todella hankalalta, mutta loppukeväästä vaikeammatkin (ne hirveät ioneja sisältävät!) sujuivat yllättävän keveästi. Kemian tehtäviä tein tämän hakukerran aikana noin 1000.

Biologia

Biologian osalta tein muistiinpanoja myös tänä vuonna. Viimevuotiset muistiinpanoni olivat perinteisempiä kuin tällä kerralla tekemäni. Nyt tein muistiinpanot kokonaisuuksittain ja pääosin mindmap-tyylisesti. Visuaalisena ihmisenä pystyn hahmottamaan kokonaisuudet paremmin, kun kaikki asiat on kirjoitettu pääotsikon ympärille. Yliviivaamalla yhteen liittyvät asiat samalla värillä pystyin myös hahmottamaan, mistä osa-alueista otsikon asia koostuu. Myös kuvia piirtelin paljon. Khan Academyn anatomian ja fysiologian videot sekä visat olivat keveä tapa kerrata opittua.

Biologian kohdalla on pakko mainostaa: flashcardit! Jos ette ole tutustuneet aiheeseen vielä, nyt on aika tutustua. Kortteja varten on useita eri ohjelmia, joista voi valita mieleisensä. Pointtina korteissa on se, että kysymykset ja niiden vastaukset kirjataan itse ohjelmaan. Ohjelma kysyy kysymykset tietyin väliajoin sen mukaan, miten hyvin olet osannut asian oman arviosi mukaan. Se, että muistin esim. kasvin pääravinteet sekä nivelen osien nimet tämän vuoden pääsykokeessa oli vain ja ainoastaan flashcardien ansiota!

KERTAUS

Opintojen äiti, niinpä niin. Flashcardeista olikin tuossa jo puhetta, eli niitä suosittelen lämpimästi! Itse käytin niitä vain biologian opiskeluun ja kertaamiseen, mutta olisin tehnyt kortteja myös kemian ja fysiikan teoriasta, jos aikaa olisi ollut tarpeeksi. Kertaaminen tarkoitti fysiikan ja kemian kohdalla sitä, että tein itselleni vaikeita tehtäviä uudestaan ja uudestaan. Joidenkin tehtävien kohdalla muistin, että "tässä oli joku juju", mutta vain riittävän monta kertaa toistamalla opin, miten vastaavista jujuista selviää.

Kertaamisesta ei tietenkään ole niin suurta hyötyä, jos asiaa ei ole opiskellut kunnolla eli niin, että on todella ymmärtänyt ja sisäistänyt sen. Kertaaminenkin voi olla "hauki on kala"-tyyppistä ja sitä se oikeastaan onkin esim. flashcard-metodissa. Siksi suosittelen myös kerratessa miettimään paitsi yksittäistä asiaa, myös laajempaa kokonaisuutta. Esim. jos flashcardissa kysytään, mikä on auksiini ja mitkä sen vaikutukset, voi samalla muistin virkistykseksi palauttaa mieleen myös muut kasvihormonit.

Toivottavasti tästä oli teille jotain iloa! Palaan vielä kolmannessa osassa kertomaan, miten arvioin omaa osaamistani :)

Ps. Kuvissa esiintyvät käyttämäni lukiokirjat sekä fykebiä täynnä olevat vihot. Jälkimmäiset taidan polttaa roviolla ;)