10.12.2017

10. Arvonta: kalenteri 2018

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Kalenterit Oy




Joulukuun kymmenes ja toinen adventtisunnuntai - enää kaksi viikkoa jouluun! Tänään on joulukalenterini kolmannen ja viimeisen arvonnan vuoro. Puuttuuko sinulta tai joltakulta läheiseltäsi kalenteri ensi vuodelle? Nyt on mahdollisuus voittaa A3-kokoinen seinäkalenteri, jota koristavat viehättävät luontokuvat ja herkät runot. Kalenterin kuvat ja runot ovat Piia Raidan käsialaa. Alla vasemmalla on kuva koko kalenterista, oikealla marraskuun kuva. Molemmat kuvat: Suomen Kalenterit Oy




Osallistuminen arvontaan on tälläkin kertaa yksinkertaista:

1. Keksi itsellesi nimimerkki.
2. Kommentoi postaukseen, tulisiko kalenteri itsellesi vai lahjaksi.
3. Liitä kommenttiin sähköpostiosoitteesi.

Kaikki lukijat voivat osallistua arvontaan yhdellä arvalla. Blogin seuraajat (Blogit.fi, Facebook, Instagram tai Bloglovin) saavat kaksi arpaa.

Arvonta suoritetaan 15.12.2017 klo 12, jotta kalenteri ehtii ennen joulua onnelliselle voittajalle tai vaihtoehtoisesti joulupakettiin. Arvontahetkeen asti on aikaa osallistua.


Onnea arvontaan!

9.12.2017

Minä opiskelijana

Lauantaita kaikille! Toisen opiskeluvuoden syksy kaartaa hitaasti kohti päätöstään, mikä tarkoittaa, että preklinikkaa on jäljellä enää vähän reilut puoli vuotta. Tässä vaiheessa on enemmän kuin paikallaan valaista vähän teillekin, millainen lääkisopiskelija minusta on 1,5 vuoden aikana kuoriutunut.


lääkis, opiskelu, tabletti, materiaalit,


Luennot

En voi sanoa olevani ahkera luennoilla kävijä. Vaikka itsenäinen opiskelu on tietoinen päätös, luennolta pois jäämisestä seuraa epämääräinen syyllisyydentunne. Ihan turhaan, sillä luennoilla käyminen (opintojen tässä vaiheessa) ei ole pakollista, mutta asioiden osaaminen on. Useimmiten opiskelen "luentojen aikana" luennolla käytyjä asioita itsenäisesti. Luentojen tahdissa en täysin pysy, koska opiskeluni keskeytyy, kun vastaan tulee epäselvä asia. Pyrin selvittämään epäselvät asiat saman tien, koska muuten niiden selvittäminen unohtuu.

Opin parhaiten visuaalisesti ja itse tekemällä, huonoiten auditiivisesti. Harva pelkästään kuultu asia jää mieleeni, joten omalla kohdallani useimmat luennolla kuullut ekstratiedot menevät hukkaan. Eri asia tietysti on, jos näitä asioita ehtii kirjoittaa ylös luentodioihin tms., mutta harvoin ehdin, koska luentojen tahti on niin tiivis. Silloin, kun luennolla käyn, kuuntelen aktiivisesti ja teen jatkuvasti muistiinpanoja, yli- ja alleviivauksia luentodioihin. Aktiivisen osallistumisen eli tekemisen kautta saan parhaiten luennosta hyödyn irti.


Opiskelumateriaalit

Ekan vuoden opiskelumateriaaleja selvitinkin jo kaksiosaisessa postauksessani, mutta voisin tätäkin avata vähän lisää. En omista edelleenkään kaikkia kurssikirjoja, mutta toisaalta olen ahkera kirjastojen hyödyntäjä. Minulle on tärkeää saada raamit opiskeltavalle asioille, ja se vaatii usein sen, että opiskelen asioita vähän laajemmin kuin olisi tarvettakaan. Siksi esimerkiksi neurotieteiden kurssilla katson asioita neurologian kirjasta, jossa käsitellään aihetta kliinisemmästä näkökulmasta. Samoin yritän etenkin vaikeisiin asioihin löytää useamman eri lähteen, joiden tiedoista voin koota jonkinlaisen käsityksen.

Sähköisiä oppimateriaaleja on suurin osa hyödyntämistäni, mutta silti minulle on tärkeää päästä ihan konkreettisesti selailemaan kirjaakin. En osaa selittää, miksi se on niin olennaista. Erilaisia opiskeluvideoita katson myös jonkin verran. Useimmat  niistä ovat englanniksi, joten samalla tulee kartutettua ammatillista englannin sanastoa :)


opiskelumateriaalit, anatomia, biokemia, lääkis, opinnot
´

Itseopiskelu

Paras ja vaikein opiskelumetodini on itseopiskelu. Vaikeinta on, kun itselle sopiva opiskelutyyli riippuu niin vahvasti fiiliksestä. Joskus helpointa on muistiinpanojen kirjoittaminen ja luentodioista opiskelu, toisinaan hyödynnän videoita tai selailen kurssikirjaa. Ja sitten on niitä hetkiä, jolloin opiskelu ei vaan suju. Silloin lähden ulos tai teen suosiolla jotain ihan muuta. Toisaalta monesti esimerkiksi kotitöitä tehdessä saa ahaa-elämyksiä, joita ei ole osannut odottaa. Alitajuisesti kai prosessoin kaikkea oppimaani kellon ympäri - ei ihme, jos vähän väsyttää ;) Itseopiskelussa ehdottomasti parasta on vapaus, kun voi opiskella juuri silloin ja siten kuin itsestä parhaalta tuntuu.

Tehtäviä teen pala kerrallaan. Vaikka onkin aikaavievää aloittaa aina "alusta", tarvitsen taukoja urakastani, jotta voin palata sen ääreen tuoreiden ajatusten kera. Pahin kauhuni olisi se, että tekisin jonkin kirjallisen työn viimeisenä mahdollisena ajankohtana. Onneksi tunnen itseni sen verran hyvin, ettei ole pelkoa viime tinkaan jättämisestä.

Tenttiin lukiessa asiat alkavat vähitellen jäsentyä kokonaisuuksiksi. Rakastan sitä fiilistä, kun yksittäiset säikeet alkavat punoutua edes jonkinlaiseksi kokonaisuudeksi. Lempifiilikseni opiskelussa on se, kun voin katsoa taaksepäin ja ihmetellä, miten en muka tätäkään tajunnut aikaisemmin. Silloin näkee oppimisensa tulokset. Hyvällä fiiliksellä on kiva mennä tenttiin, mutta harmillisen usein en saavuta omalla mittapuullani kovin huikeita oppimistuloksia. Lisää aikatauludilemmasta seuraavassa kappaleessa.


Aikataulutus

Koen olevani ihan hyvä aikataulutuksessa. Viimekeväiseltä ajanhallintakurssilta jäi päällimmäisenä oppina mieleen jokaviikkoiset kolme tärkeintä tavoitetta. Siitä tavasta olen pitänyt kiinni. Asetan siis joka viikolle kolme tärkeintä tehtävää, joihin kiinnitän eniten huomiota. Silti kamppailen jatkuvasti sen kanssa, kun tuntuu, etten ehdi oppia tarpeeksi. Aina välillä myönnän haikailevani pääsykoelukemisten pariin, kun oli kokonainen vuosi aikaa oppia kaikki mahdollinen. Nyt ei auta venyttää tenttejä kovin pitkälle, koska heti yhden kurssin päätyttyä on jo toinen ja kolmas odottamassa. Joustonvaraa ei siis ole liikaa. Eikä muuten tarvita kuin pari lapsen sairaspäivää, kun tarkoin laatimani opiskeluaikataulu pettää. Siksi ei auta ottaa aikataulutusta(kaan) turhan vakavasti.


opiskelu, lukujärjestys, aikataulutus, suunnittelu, ennakointi


Tentit

Korkeakouluopintojeni aikana ei ole ollut yhtään tenttiä, jossa olisin viettänyt koko tenttiin varatun ajan. Mitä paremmin osaan, sen nopeampi olen. Jos olisin enemmän jossittelijatyyppiä, varmaan viettäisin varalta tentissä paljon kauemmin aikaa. Olen silti useimmiten yllättynyt siitä, miten lyhyitä esimerkiksi kolmen tunnin tentit ovat.

Tentissä selaan ensin kaikki tehtävät läpi (koska haluan tietää, mitä on vastassa) ja aloitan sitten alusta. Kuten pääsykokeessakin, teen tentin alusta loppuun suunnilleen kolme kertaa lisäillen ja muuttaen vastauksiani. Kun olen tyytyväinen suoritukseeni, palautan tentin ja vietän sen jälkeen loput tenttiajasta fiilistellen sitä, kun tentti on ohi. Jäljelle jäänyt tenttiaika on lähes ainoaa aikaa, jonka "tuhlaamisesta" en pode huonoa omaatuntoa.

En myöskään  halua pilata hyvää fiilistäni selvittelemällä, mitä kaikkea meni väärin. Tietysti yksittäiset häiritsemään jääneet asiat tarkastan, mutta vältän vajoamasta sellaiseen "voi eiii menipä huonosti"-tunnelmaan. Ihan joka tentin tuloksiin en ole ollut tyytyväinen, mutta sellaista se on :)


lääkis, tentti, koe, fiilikset, opiskelu, opiskelumetodit,


Tsempit loppukiriin vielä opiskeleville ja ihanaa lomaa heille, joiden opinnot ovat tältä syksyltä ohi!

9. Toiveissa stressitön joulu



Kaunista joulukuun yhdeksättä! Tänään joulukalenterin luukusta paljastuu haaveilua stressittömästä joulusta. Olen tosi hyvä repimään stressiä paitsi juhlien (tänään juhlimme suloista kaksivuotiasta) myös joulun valmistelusta. Mikä sitten  joulustressiä aiheuttaa? Itselläni ainakin

täydellisyyden tavoittelu
vertailu
ruuhkautuvat asiat
suorituspaineet

Kuulostaako tutulta?

Vaikka kuinka yrittää ajatella, että joulu tulee vaikkei valmistautuisi mitenkään, silti asettaa itselleen mitä kummallisimpia vaatimuksia. Kaapit pitää siivota, vaikkei kukaan niissä jouluaan vietä. Verhot pitää vaihtaa ja sisustus uudistaa jouluiseksi, vaikka vähemmälläkin pärjäisi. Joulupöydän kattauksen pitäisi olla täydellinen ja ruokien varsinkin. Lasten pitäisi olla kauniisti puettuja ja käyttäytyviä, vaikka todellisuus on usein toinen. Jostain kumman syystä naiset ovat usein niitä, jotka kärsivät joulustressistä, ja lopputulos on tämä:



Kuva: Pinterest.

Tänä vuonna yritän selvitä joulusta mahdollisimman vähällä stressillä. Se tarkoittaa

priorisointia - kiireisimmät ensin, vähiten tärkeimmät jäävät kokonaan pois
matalampaa vaatimustasoa - teen vain tärkeimmät enkä niitäkään täydellisesti
vähemmän siivoamista ja enemmän kynttilöitä ;) - tunnelma ja alennettu vaatimustaso yhdellä iskulla!
suunnitelmallisuutta - teen etukäteen niin paljon valmisteluja kuin voin
rennompaa valmistautumista - kun on tilaa myös erilaisille toimintatavoille...
iloisempaa mieltä - kun koko perheellä on kivaa yhdessä
pysähtymistä tähän hetkeen ja joulun sanoman äärelle



Kuva: Pinterest

Vaikka joulustressi pyrkii pintaan, yritetään muistaa, mikä joulussa on tärkeintä: sisältö, eivät puitteet. Stressitöntä joulunalusaikaa!

P.S. Vielä ehdit osallistua kirjaintaulun sekä Lushin tuotepaketin arvontaan!

8.12.2017

8. DIY: Joulupallot



Varmaan jokainen on törmännyt näihin suloisiin narupalloihin, mutta vasta nyt joulun alla tein itse sellaisia. Tein kolme isompaa palloa häälahjaksi saamiemme narupallojen kaveriksi sekä sarjan pikkuisia narupalloja koristamaan valosarjaa. Mikäpä estää sitomasta palloihin lyhyttä narunpätkää, jolla sen saa ripustettua joulukuuseen.


diy, narupallot, joulupallot, valopallot


Tarvitset:

vesi-ilmapalloja + pumpun
liima-vesiseosta
puuvillanarua
sanomalehtiä suojaksi
leivinpaperiarkki
(kertakäyttöhanskoja käsien suojaksi)


1. Täytä vesi-ilmapallot pumpun avulla ja solmi niiden suut.


diy, narupallo, valosarja, koriste, joulu, koti, sisustus


2. Kastele naru liimaan ja ala kieritellä sitä pallon ympärille. Mitä vähemmän liimaa narussa on, sen siistimpi narupallosta tulee. Huolehdi kuitenkin, että liimaa on tarpeeksi, jotta narupallo pysyy kuivuttuaan kasassa.


diy, ohje, lanka, liima, narupallo, vesi-ilmapallo, koriste, koti


3. Kun olet laittanut tarpeeksi narua, katkaise se ja jätä pallo kuivumaan leivinpaperin päälle. Kääntele palloa aina välillä, jotta se kuivuu tasaisesti joka puolelta.


diy, sisustus, koti, somistus, narupallo, kuivuminen, valmis,


4. Seuraavana päivänä puhkaise ilmapallo jostain reiästä neulan avulla. Poista ilmapallo narupallon sisältä. Leikkaa/rapsuttele/irrottele ylimääräisiä liimoja narujen väleistä, jos koet sen tarpeelliseksi.

5. Narupallo on valmis!


diy, narupallo, valmis, viimeistely, koriste, joulu, sisustus, koti


Loppuun vielä pari tunnelmakuvaa valmiista valopallosarjasta. Liitin narupallot 15-lamppuiseen valosarjaan. Hintaa tälle valopallosarjalle tuli arviolta 6 euroa, joista 3,95e olivat nuo valot. Ja ovathan ne kauniit ♥


jouluvalo, tunnelmaa, sisustus, koti, valopallot, diy, pallot, valosarja

diy, tunnelmaa, lyhty, valopallosarja, diy, pallot, narupallot, sisustus, joulu, koti


P.S. Vielä ehdit osallistua sekä kirjaintaulun että Lushin tuotepaketin arvontaan!

7.12.2017

Virkeänä vuoden ympäri

Onko ihmisellä tarve talvihorrokselle vai onko oikeasti mahdollista elää aktiivista arkea vuoden ympäri? Ympäröivä pimeys kieltämättä houkuttelee kotisohvalle. Itselläni pimeys vaikuttaa aivan selvästi sekä vireystilaan että mielialaan. Blogilomalla ehdin enemmänkin selailla kuvia, ja kesäkuvia katsellessani muistelin haikeudella sitä, kun aurinko paistoi vielä palatessani iltavuorosta eli noin klo 22. Nyt on hämärää jo silloin, kun haen lapset hoidosta ennen neljää. Usein tuntuu, että olisin valmis yöunille jo iltaseitsemältä.


talvi, pimeys, väsymys, hyvinvointi, keinoja, selviytyminen


Koska pimeää aikaa jatkuu ja jatkuu vain, on syytä yrittää löytää keinoja selvitä siitä mahdollisimman kivuttomasti. Näillä keinoin minä taistelen kaamosväsymystä vastaan:

1. Kirkasvalo

Hankimme kirkasvalolampun noin vuosi sitten, enkä enää ymmärrä, miten olen selvinnyt aiemmista vuosista ennen sitä! Toki muistan, että talvi 2015-2016 oli kaamosväsymyksen (ja tuoreen vauvan) vuoksi todella hankala, mutta jotenkin pidin sitä silloin normaalina. Kirkasvalon myötä olen heti aamusta paljon virkeämpi eikä koko päivä kulu haukotellessa tai väsymystä valitellessa. Kirkasvalolampusta huolimatta vireystilani ei ole yhtä hyvä kuin keväällä tai kesällä, mutta paljon parempi kuin aiemmin.

2. Ulkoilu valoisaan aikaan

Opiskelussa on sekin hyvä puoli, että sen lomassa voi hyvin käydä vaikka pienellä lenkillä tai asioilla keskellä päivää. Ulkoilu virkistää sekä kehoa että mieltä, ja valokin vaikuttaa tehokkaammin kuin ikkunan läpi katsottuna. Valoisaan aikaan ulkoilu ei ole tähän vuodenaikaan mikään itsestäänselvyys. Pahimpina kaamosmuistoinani ovat sairaanhoitajan työssä pimeään vuodenaikaan tehdyt yövuorot. Kun yöt valvoo ja päivät nukkuu, päivänvaloa ei näe lainkaan. Tietysti lumisesta maisemasta on iloa myös pimeydessä, mutta sekin jäi monena pk-seudulla koettuna talvena haaveeksi.


talvi, lumi, pimeys, kaamos, väsymys, kirkasvalo, ulkoilu


3. Säännöllinen rytmi

Meidän rytmimme on sama niin arkena kuin viikonloppuna. Lapset heräävät automaattisesti ennen seitsemää, vanhempien kellot soivat arkisin seitsemältä. Viikonloppuisin vuorottelemme, kumpi nousee lasten kanssa. Säännöllinen rytmi paitsi helpottaa arkea myös pitää sisäisen kellon edes jotenkuten ajassa. Kehoni tietää saavansa aamukahvin tiettyyn aikaan, joten onhan siitä nyt pidettävä kiinni!

4. Hyvät rutiinit

Liikunta ja ruoka ovat hyvinvointini peruspilareita. Vaikka pimeys ja väsymys houkuttelee sohvalle karkkipussin kanssa, yritän pitää ruokavalioni perusterveellisenä. Toki on niitäkin hetkiä, jolloin on helpompi ja mukavampi antaa periksi houkutuksille. Liikkumaan lähteminen vaatii pimeään vuodenaikaan suurempaa itsekuria, mutta se todellakin kannattaa. Treenin jälkeen olo on eri tavalla väsynyt kuin sohvalla lojutun illan jäljiltä.


aurinko, valo, rutiinit, rytmi, arki, väsymys, hyvinvointi


5. Aurinkoloma

En tiedä mitään tehokkaampaa kaamosväsymyksen katkaisijaa kuin matkustaminen jonnekin aurinkoiseen paikkaan. Pimeyden keskeltä tulleena ekana loma-aamuna kirkkaaseen auringonpaisteeseen herääminen on kokemus, jota ei ihan heti unohda. Menee aikansa tottua kirkkauteen ja valon määrään, mutta jo parin päivän päästä huomaa vireystilassaan selvän eron. Siksipä myös meidän porukkamme matkustaa ensi vuoden alussa aurinkoon. Kotioloissa pitää muistaa ottaa päivittäinen D-vitamiiniannos purkista.

6. Vaatimusten vähentäminen

Viimeisenä ja tärkeimpänä tietysti armollisuusteema! Jos ei jaksa, sitten ei jaksa eikä itseään kannata siitä moittia. Oma elinpiirini kutistuu pimeimpänä vuodenaikana vahvasti kotiin ja lähipiiriin. En ole sosiaalisimmillani tähän vuodenaikaan enkä sellaista myöskään (enää) itseltäni vaadi. Tietysti ystäviä on kiva nähdä, mutta muuten kotoilu vie voiton sosiaalisista kuvioista. On kivaa seurata blogeista ja muualta ihmisten aktiivista elämää (vai näyttääkö se vain siltä?) myös marras-joulukuussa, mutta itsestäni ei ole sellaiseen. Siksi virittelen kaamosvaloja ja kynttilöitä kämpän täyteen, lämmitän glögit koko perheelle ja heittäydyn kirjan kanssa sohvalle. Ihan parasta just nyt, palataan hei sitten keväällä!


aurinkoloma, joulu, juhla, valmistelut, odotus, piristys, valo, lumi


Ja kuten voi blogistakin päätellä, saan paljon virtaa myös joulun odotuksesta ja valmistelusta. Valon juhlan valmistelu tuo iloa ja valoa pimeyteen ihan konkreettisestikin.

Miten siellä sujuu, väsyttääkö pimeys? Miten sinä selviydyt pimeän ajan läpi?